Kasvun tukeminen ja ohjaus suhteessa tavoitteisiin
Työssäoppimisen määrällinen laajentaminen, mutta ennen kaikkea ammattiosaamisen syventäminen (pidempikestoinen jakso mahdollistaa opiskelijan syvällisemmän tutustumisen työssäoppimispaikkaan) Opettajien palaute:
Teoriatiedon siltaaminen käytäntöön näkyi erityisesti siten, että opiskelijan omaksumat tiedot olivat laadullisesti syvempiä.
Tuki opiskelijoiden oppimisprosessia. Havainnointi oli monipuolisempaa. Opiskelijat toivat oppitunneille käytännön kokemuksiaan ja näin tunneista tuli vuorovaikutuksellisempia.
Työpaikkaohjaajien palaute (2010 kysely):
56 % oli sitä mieltä, että menetelmä tuki opiskelijan oppimista, 39 % osittain tuki, vain 5 % koki ettei tukenut ollenkaan.
Opiskelijoiden palaute:
"Pitkässä harjoittelussa oppi päiväkodin tavoille, näki paljon erilaisia tilanteita".
"Tehtävät auttoivat kiinnittämään huomiota asioihin, joihin ei muuten välttämättä olisi kiireisessä pk-arjessa huomiota kiinnittänyt".
Tarjota opiskelijoille nopeampi mahdollisuus päästä soveltamaan teoriassa opittuja asioita käytäntöön ja työelämään (prosessimainen ammattiin opiskelu, jolloin työpaikalla opittuja asioita hyödynnetään teoriatunneilla ja teoriaopetuksen aikana asetettuja tavoitteita ja tehtäviä suoritetaan työpäivien aikana) Työpaikkaohjaajien palaute:
Kun käytäntö kulki teorian rinnalla, opiskelija pystyi kokeilemaan heti oppimiaan uusia asioita käytännössä. Opiskelijalle tuli monipuolisempi kokonaiskäsitys päiväkodin arjesta. Koulusta tuli tuoretta tietoa vedettäviin tuokioihin
Opiskelijoiden palaute:
Opiskelijat kokivat teoriatiedon ja käytännön työssäoppimisen yhdistelmän mielekkääksi sekä oppimisen että vertaistuen kannalta. "Koulusta sai todella hyvin infoa kentälle, jota pääsi siellä hyödyntämään ja oli hyvä, kun sai käydä "huilimassa" koulussa väleissä.
Opettajien palaute:
Yhteisopettajuutta käytettiin totuttua enemmän (esim. varhaiskasvatus, kehityspsykologia ja luovat aineet).Yhteisopettajuus koettiin hyväksi, koska silloin voidaan tarkastella ilmöitä ja asioita laajasti ja kokonaisvaltaisesti
Keskeyttämisten vähentäminen tarjoamalla uudenlainen tapa oppia ammattiin Tutkimme vuoden 2009 tammikuussa aloittaneiden keskeyttämisen syitä. Keskeyttämiset eivät johtuneet käytettävästä menetelmästä ja niitä ei olisi voitu estää (syyt henkilkohtaisia).
Halutaan tukea opiskelijoiden motivaatiota vahvemmalla työelämälähtöisyydellä (voi soveltaa työssä havaittuja ja koettuja asioita teoriaopintoihin). Opiskelijoiden palaute:
Teorian ja käytännön yhdistäminen teki oppimisen mielenkiintoiseksi, asioita oli helpompi omaksua ja oppia ja pääsi paremmin "sisälle".Vaihtelevuus auttoi mielenkiinnon säilymisessä. "Jaksaa paremmin, kun on vaihtelua."
Opettajien palaute:
Käytännön kokemukset työelämästä auttoivat ja motivoivat opiskelijaa etsimään tietoa teoriasta
Tarjota työpaikoille uudenlainen tapa ohjata opiskelijaa työssäoppimisessa ja mahdollisesti pidempikestoista yhteistyötä opiskelijan ja oppilaitoksen kanssa.
Olemme järjestäneet ohjaajille ohjaajatapaamisia ja lähettäneet kaikille kevään 2009 ohjaajille koosteet palautteista ja jatkokehittämissuunnitelmat.
Työpaikkaohjaajien palaute:
Menetelmä mahdollisti myös opiskelijan teoriatiedon ja ammatillisen kehittymisen etenemisen seurannan
Työssäoppimisen keskivaiheille sijoittuva tapaaminen koettiin pääsääntöisesti hyväksi (kaikki eivät katsoneet tarpeelliseksi tätä käyntiä).
Vuoden 2010 kyselyssä kyselyyn vastanneet työpaikkaohjaajat kokivat 88%:sesti, että yhteistyö onnistui oppilaitoksen kanssa.
Riittävästi tukea ohjaavalta opettajalta koki saaneensa 88% kyselyyn vastanneista.
"Koin itse henkilökohtaisesti Lyhtymallin hieman hankalaksi "pätkäisyyden" takia, mutta opiskelijaani malli tuki ja hän koki sen hyväksi. Eipä siis moittimista :)"
Toiveena on myös opettajan mahdollinen toimiminen työpaikalla opiskelijoita ohjaten ja opettaen (useampia opiskelijoita samanaikaisesti samasta ryhmästä työssäoppimispaikassa, jolloin opettaja voi keskittää ohjaamistaan paremmin, mahdollisuus myös hyödyntää ohjaajien ja opiskelijoiden vertaistukea). Työssäoppimispaikkoja hankittaessa esitettiin toive, että saisimme samalle jaksolle useampia opiskelijoita samaan päiväkotiin.
Työpaikkaohjaajien palaute:
"Hyvä käytäntö, että opettaja tuli paikan päälle seuraamaan arjen toimintaa".
Hoidon ja huolenpidon arviointi
Työssäoppimisen toteutus
Yo/Ak –ryhmä (teoriaopetus 2-3 pv vkossa ja 2-3 pv työssäoppimassa)
Opiskelijat kokivat toteutustavan hajottavana ja liian kiireisenä
PK – ryhmä ( vko teoriaa vko topissa)
Opiskelijoiden mielestä työssäoppimiseen tuli liian pitkiä taukoja (joululoma)
n. puolet koki toteutusmallin hyvänä
Opiskelijoiden palautetta:
88 % vastaajista (n = 15) koki saaneensa riittävästi ohjausta työpaikkaohjaajalta ja ohjaavalta opettajalta jakson aikana
64 % vastaajista koki tehtävien määrän sopivana
Tehtävien avulla opittiin mm. etsimään tietoa, ottamaan asioista selvää, motivoiduttiin tiedonhankintaan
Esim. ”oppi paremmin, perehdyin hyvin lääkkeisiin, opin hoitosuunnitelman tekoa”
Työpaikkaohjaajien palautetta:
62 % vastaajista (n = 13) koki saaneensa riittävästi tietoa menetelmästä
Lisätietoa kaivattiin opetuksen sisällöstä oppilaitoksessa
Ohjaajien mielestä opiskelijat motivoituivat ottamaan asioista selvää ja keräämään tietoa eri lähteistä
Hyvänä koettiin että teoria ja käytäntö kohtaavat ja opiskelija saa heti harjoitella teoriassa oppimaansa käytännössä ja kysyä mieltä askarruttavista asioista koulussa
Ohjaajat kokivat että toteutustapa hajottaa liikaa, jaksosta muodostuu rikkonainen ja syntyy huono kokonaiskuva
Kehittämiskohteena koettiin työssäoppimisjaksojen yhtenäistämistä ja selkeämpiä tavoitteita
Ohjaajat kokivat että Lyhty –toteutustavalla opiskelevan opiskelijan ohjaaminen oli vaikeampaa
Jakson epäyhtenäisyys koettiin hankalana
Yhteistyö opettajan kanssa koettiin riittävänä ja suurin osa vastaajista ei kokenut lisätuen (esim. koulutus) tarvetta
Kuntoutumisen tukeminen arviointi
Kuntoutumisen tukemisen mallin toimivuudesta tehtiin selvitys, jossa kartoitettiin työelämäedustajien, opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia. Tulokset osoittavat, että opiskelijoiden kohdalla 3+2 malli lisäsi opiskelijoiden opiskelumotivaatioita. Työssäoppimisen jakso ei tuntunut niin raskaalta, koska he pääsivät välillä oppilaitokseen tapaamaan opiskelukavereita sekä jakamaan työssäoppimisen kokemuksia opettajien kanssa. Negatiivista palautetta tuli oppimistehtävien määrästä. Opiskelijat kokivat että tehtäviä oli liikaa ja osa niistä oli vaikea toteuttaa omassa työssäoppimisen paikassa.
Jatkossa tehtävien määrään tulee kiinnittää enemmän huomioita ja lisätä entisestään eri aineiden yhteistehtäviä. Kuitenkin yksikään opiskelija ei jättänyt jaksoa kesken, vaan kaikki läpäisivät työssäoppimisen ja teoriaopinnot.
Vastaavasti työelämän edustajat antoivat palautetta siitä, että kokivat hankalaksi järjestää ja suunnitella työssäoppimista ja työtehtäviä opiskelijoille seuraavalle viikolle, kun he olivat aina tietyt loppuviikon päivät koululla. Työelämän edustajat toivoivat, että jatkossa teoriapäivät sijoitettaisiin eri viikonpäiville, eikä samoille päiville. Työelämän edustajat kokivat, että opiskelijat eivät näe ja perehdy kunnolla loppuviikon työtehtäviin ja pitivät hankalana seuraavan viikon työtehtävien suunnittelun. Seuraavan viikon työtehtävät jouduttiin suunnitelmaan jo keskiviikkona. Jatkossa tämä palaute tulee huomioida ja sijoittaa koulupäivät eri viikonpäiville. Tämä luo haastetta lukujärjestyksen tekijöille.
Työelämän teoriapäivien kielteisestä palautteesta huolimatta, he kokivat laajennetun työssäoppimisen olevan toimiva ja hyvä menetelmä oppia kuntoutumisen tukemista. Oppilaitoksesta annetut tehtävät tukivat myös opiskelijoiden oppimista. Kuntoutumisen tukemisen jaksolla yhteistyökumppaneina olivat kehitysvamma-alan työpaikat, peruskoulujen erityisluokat, vanhusten palvelutalot, dementiayksiköt.
Arviointi
Kasvun tukeminen ja ohjaus suhteessa tavoitteisiin
Opettajien palaute:
Teoriatiedon siltaaminen käytäntöön näkyi erityisesti siten, että opiskelijan omaksumat tiedot olivat laadullisesti syvempiä.
Tuki opiskelijoiden oppimisprosessia. Havainnointi oli monipuolisempaa. Opiskelijat toivat oppitunneille käytännön kokemuksiaan ja näin tunneista tuli vuorovaikutuksellisempia.
Työpaikkaohjaajien palaute (2010 kysely):
56 % oli sitä mieltä, että menetelmä tuki opiskelijan oppimista, 39 % osittain tuki, vain 5 % koki ettei tukenut ollenkaan.
Opiskelijoiden palaute:
"Pitkässä harjoittelussa oppi päiväkodin tavoille, näki paljon erilaisia tilanteita".
"Tehtävät auttoivat kiinnittämään huomiota asioihin, joihin ei muuten välttämättä olisi kiireisessä pk-arjessa huomiota kiinnittänyt".
Työpaikkaohjaajien palaute:
Kun käytäntö kulki teorian rinnalla, opiskelija pystyi kokeilemaan heti oppimiaan uusia asioita käytännössä. Opiskelijalle tuli monipuolisempi kokonaiskäsitys päiväkodin arjesta. Koulusta tuli tuoretta tietoa vedettäviin tuokioihin
Opiskelijoiden palaute:
Opiskelijat kokivat teoriatiedon ja käytännön työssäoppimisen yhdistelmän mielekkääksi sekä oppimisen että vertaistuen kannalta. "Koulusta sai todella hyvin infoa kentälle, jota pääsi siellä hyödyntämään ja oli hyvä, kun sai käydä "huilimassa" koulussa väleissä.
Opettajien palaute:
Yhteisopettajuutta käytettiin totuttua enemmän (esim. varhaiskasvatus, kehityspsykologia ja luovat aineet).Yhteisopettajuus koettiin hyväksi, koska silloin voidaan tarkastella ilmöitä ja asioita laajasti ja kokonaisvaltaisesti
Tutkimme vuoden 2009 tammikuussa aloittaneiden keskeyttämisen syitä. Keskeyttämiset eivät johtuneet käytettävästä menetelmästä ja niitä ei olisi voitu estää (syyt henkilkohtaisia).
Opiskelijoiden palaute:
Teorian ja käytännön yhdistäminen teki oppimisen mielenkiintoiseksi, asioita oli helpompi omaksua ja oppia ja pääsi paremmin "sisälle".Vaihtelevuus auttoi mielenkiinnon säilymisessä. "Jaksaa paremmin, kun on vaihtelua."
Opettajien palaute:
Käytännön kokemukset työelämästä auttoivat ja motivoivat opiskelijaa etsimään tietoa teoriasta
Olemme järjestäneet ohjaajille ohjaajatapaamisia ja lähettäneet kaikille kevään 2009 ohjaajille koosteet palautteista ja jatkokehittämissuunnitelmat.
Työpaikkaohjaajien palaute:
Menetelmä mahdollisti myös opiskelijan teoriatiedon ja ammatillisen kehittymisen etenemisen seurannan
Työssäoppimisen keskivaiheille sijoittuva tapaaminen koettiin pääsääntöisesti hyväksi (kaikki eivät katsoneet tarpeelliseksi tätä käyntiä).
Vuoden 2010 kyselyssä kyselyyn vastanneet työpaikkaohjaajat kokivat 88%:sesti, että yhteistyö onnistui oppilaitoksen kanssa.
Riittävästi tukea ohjaavalta opettajalta koki saaneensa 88% kyselyyn vastanneista.
"Koin itse henkilökohtaisesti Lyhtymallin hieman hankalaksi "pätkäisyyden" takia, mutta opiskelijaani malli tuki ja hän koki sen hyväksi. Eipä siis moittimista :)"
Työssäoppimispaikkoja hankittaessa esitettiin toive, että saisimme samalle jaksolle useampia opiskelijoita samaan päiväkotiin.
Työpaikkaohjaajien palaute:
"Hyvä käytäntö, että opettaja tuli paikan päälle seuraamaan arjen toimintaa".
Hoidon ja huolenpidon arviointi
Yo/Ak –ryhmä (teoriaopetus 2-3 pv vkossa ja 2-3 pv työssäoppimassa)
Opiskelijat kokivat toteutustavan hajottavana ja liian kiireisenä
PK – ryhmä ( vko teoriaa vko topissa)
Opiskelijoiden mielestä työssäoppimiseen tuli liian pitkiä taukoja (joululoma)
n. puolet koki toteutusmallin hyvänä
88 % vastaajista (n = 15) koki saaneensa riittävästi ohjausta työpaikkaohjaajalta ja ohjaavalta opettajalta jakson aikana
64 % vastaajista koki tehtävien määrän sopivana
Tehtävien avulla opittiin mm. etsimään tietoa, ottamaan asioista selvää, motivoiduttiin tiedonhankintaan
Esim. ”oppi paremmin, perehdyin hyvin lääkkeisiin, opin hoitosuunnitelman tekoa”
62 % vastaajista (n = 13) koki saaneensa riittävästi tietoa menetelmästä
Lisätietoa kaivattiin opetuksen sisällöstä oppilaitoksessa
Ohjaajien mielestä opiskelijat motivoituivat ottamaan asioista selvää ja keräämään tietoa eri lähteistä
Hyvänä koettiin että teoria ja käytäntö kohtaavat ja opiskelija saa heti harjoitella teoriassa oppimaansa käytännössä ja kysyä mieltä askarruttavista asioista koulussa
Ohjaajat kokivat että toteutustapa hajottaa liikaa, jaksosta muodostuu rikkonainen ja syntyy huono kokonaiskuva
Kehittämiskohteena koettiin työssäoppimisjaksojen yhtenäistämistä ja selkeämpiä tavoitteita
Ohjaajat kokivat että Lyhty –toteutustavalla opiskelevan opiskelijan ohjaaminen oli vaikeampaa
Jakson epäyhtenäisyys koettiin hankalana
Yhteistyö opettajan kanssa koettiin riittävänä ja suurin osa vastaajista ei kokenut lisätuen (esim. koulutus) tarvetta
Kuntoutumisen tukeminen arviointi